SIAMILAINEN

Siamilainen on ikivanha kissarotu, jonka alkuperä jää historian hämärän peittoon. Rodun jälkiä on pystytty seuraamaan aina 1600-luvulle, muinaiseen Siamiin. Täällä tätä erikoisen näköistä naamiokissaa pidettiin suuressa arvossa. Englannissa ja Yhdysvalloissa rodun kasvatus alkoi vuosisadan vaihteessa ja sieltä rotu on levinnyt kaikkialle missä harrastetaan rotukissakasvatusta. Suomessa on siamilaisia ollut jo 1950-luvulta lähtien. Nykyisin on maassamme elinvoimainen siamilaiskanta, jonka perustan muodostavat Ruotsista, Englannista ja Yhdysvalloista tuodut kissat.

Siamilainen on naamiokissa, kissan naama, korvat, jalat, ja häntä ovat tummempaa värisävyä kuin muu vartalo. Osaksi luonnollisen mutaation, osaksi järjestelmällisen rodunjalostuksen tuloksena naamiovärien skaala ulottuu tummimmasta mustanruskeasta vaaleimpaan kermanvalkoiseen. Naamiovärejä ovat ruskea, suklaa, sininen, lila, punainen ja creme sekä näiden kilpikonna ja tabbymuunnokset. Vartalo on vaalea. Nykyään myös Foreign White kuuluu siamilaisiin, ero siamilaisten on sen väritys, kissa on puhtaan valkoinen, se on geneettisesti naamiollinen kissa.

Siamilainen on äärimmäisen hoikka ja elegantti kissa, pitkävartaloinen ja korkeajalkainen. Sillä on pitkä kapea pää, suuret lepakkomaiset korvat. Silmät ovat mantelin muotoiset, vinot ja olipa naamioväri mikä tahansa, niin silmien väri on aina safiirin sininen. Turkki on hyvin lyhyt, ohut ja silkinpehmeä, häntä on ohut piiskamainen. Rotua tuntemattomat luulevatkin sitä joskus koiraksi.

Siamilaista on aina pidetty koiramaisena kissana, se haluaa olla mukana kaikissa kodin puuhissa ja mieluiten keskipisteenä. Luonteeltaan kissa on leikkisä ja vilkas, sen silmiinpistävin luonteenominaisuus on älykkyys ja nokkeluus. Se oppii helposti avaamaan kaikki ovat ja noutamaan pieniä esineitä. Kissa kiintyy omistajaansa aivan koiramaisesti ja osoittaa avoimesti hellät tunteensa. Se on todella sylikissa, joka viettää yönsä mieluiten omistajansa kainalossa peitteen alla.