EUROOPPALAINEN

Kuva: Studio Amanda

Eurooppalainen lyhytkarva on Euroopan vanhin kissarotu. Se on aito ja alkuperäinen rotu, sitä ei ole muovattu muiden rotujen avulla. Eurooppalaisen rotumääritelmä pyrkii suojelemaan tätä alkuperäisyyttä. Kaikki rotusekoitukset ja rodulle vieraat piirteet ovat kiellettyjä. Kaikki kotikissamme ja maatiaiskissamme eivät suinkaan ole rotupuhtaita eurooppalaisia lyhytkarvakissoja. Vain hyvin harvoin tavataan riittävän hyvin rotumääritelmän vaatimukset täyttävä kotikissa, joka on mahdollista rekisteröidä näyttelyn noviisiluokan kautta rotukissaksi.

Eurooppalainen lyhytkarvakissa on keskikokoinen tai suuri, vankkarakenteinen ja lihaksikas. Sen pää on iso ja pyöreähkö, korvat ovat keskikokoiset, kärjistään hieman pyöristyneet, silmät ovat suuret ja avoimet. Nenä on suora, keskipitkä ja koko pituudeltaan saman levyinen, otsan ja nenänvarren yhtymäkohdan on oltava selväpiirteinen, mutta selvää otsapengertä ns. stoppia ei saa olla. Rinta on leveä ja hyvin kehittynyt, jalat vahvat ja tanakat, tassut pyöreät. Häntä on keskipitkä, tyvestä melko paksu, hännänpää pyöristynyt.

Eurooppalainen lyhytkarvakissa on kokonaisuutena harmoninen ja kaunis, sopusuhtainen niin rakenteeltaan kuin luonteeltaankin, siinä ei ole mitään äärimmäisyyksiä. Se on peruskissa. Väri- ja kuviomuunnoksia on hyväksytty yli kuusikymmentä, jotka lyhyessä, kiinteässä ja tiheässä turkissa näyttävät kauniilta.

Eurooppalainen on tavallaan Suomen kansalliskissa, sillä sen kanta on Pohjoismaiden ja koko maailman aidoin ja laajin. Tässä kissassa yhdistyy nykyajan vaatimusten mukaisesti Euro-kissa ja arvokas perinne, kansallinen ylpeys, suomalainen kissa. Luonteeltaan eurooppalainen on tasapuolinen, sopeutuvainen ja miellyttävän seurallinen. Se soveltuu erinomaisesti kaupunkilaiselämään sisäkissana ja on ihmisiin kiintyvä perheenjäsen.